Hyppyjen pituuden kehitys

Nykyaikaisessa mäkihypyssä hyppyjen pituus on valttia. Nyt tavoitellaankin koko ajan pidempiä hyppyjä. Välineitä, mäkiä ja itse suoritusta tutkitaan ja kehitetään monipuolisesti ja tavoitteena on lentää aina pidemmälle ja pidemmälle.

Hyppyjen pituuden korostaminen on kuitenkin vasta viime vuosina hyväksytty suuntaus ja toisinajattelijoita löytyy edelleen. Heillä perusteluna on mm. hyppääjien turvallisuus ja toisaalta myös kustannukset: jatkuva tuotekehittely on kallista, varusteiden jatkuva muuttuminen rajoittaa harrastuksen laajentumista ja myös mäkien muuttaminen aiheuttaa kustannuksia.

FIS yritti aiemmin rajoittaa ns. ylipitkien hyppyjen mahdollistamista säännöillä. Vuonna 1985, sen jälkeen kun Suomen Matti Nykänen oli hypännyt 191 metriä, mm. päätettiin, että yli 191 metrin mittaisa hyppyjä ei mitata, vaan kaikki yli tuon mitan menneet hypyt kirjataan 191 metrisiksi. Tosiasia kuitenkin on, että yleisölle halutaan tarjota pitkiä hyppyjä ja niin järjestäjät kuinurheilijatkin ottavat, ja haluavat ottaa, riskejä jotta entisiä rajoja rikottaisiin.

FIS ei virallisesti tilastoi mäkihypyn ennätyksiä. Pisimpien hyppyjen listaa on kuitenkin aina pidetty ja rajojen ylittäjiä on palkittu.

Hiihtosuksilla tehdyistä muutaman metrin leiskauksista on kuljettu pitkälti yli 200 metriin. Suomalaisen nimissä maailman pisimmän hypyn ennätys on viimeksi ollut Matti Hautamäellä, joka 23.3.2003 Slovenian Planicassa maailmancupin osakilpailussa teki ennätykseksi 231 metriä. Nyt pisin pystyssä pysytty hyppy on norjalaisen Johan Remen Evensin nimissä, 246,5 metriä, minkä hän hyppäsi Vikersundin uudessa HS 225-lentomäessä 11.2.2011. Pisin epäviralliseksi jäänyt hyppy oli tätä ennen Janne Ahosen tekemä Planican lentomäessä 2005, kun Ahonen mittautti hypylleen pituutta 241 metriä, mutta kaatui hyppynsä. Suomalaiskotkista virallista pituusennätystä pitää nyt hallussaan Janne Happonen, joka venytti Vikersundin mäessä 240 metriä 13.2.2011 käydyssä kisassa.

Ensimmäinen 100 metriä ylittänyt hyppääjä oli itävaltalainen Sepp Bradl, joka 15.3.1936 hyppäsi 101 metriä. Ensimmäisen 200 metrin ylityksen teki Andreas Goldberger, joka 17.3.1994 hyppäsi 202 metriä. Rajan ylittämisestä luvatatun auton kuitenkin kuittasi Suomen Toni Nieminen, joka harjoituksissa ylitti 200 metrin rajan jo ennen Goldbergeriä.