Villen blogi

Kaikki loppu aikanaan, niin loppui myös mäkihypyn maailman cup kausi 2010-2011. Kausihan oli aika värikäs ja vaikka se loppu suomalaisittain hiukan heikosti, mahtui sinne myös iloa. Edistystä tuli viime vuodesta ja sehän tässä on ainakin pääasia. Hyvä lähteä siis jatkamaan ensi kauteen. Tietty mielellään nää loukkaantumiset ois voinu jättää väliin. Mutta näillä mennään!

Tervehdys taas! Eipä tullut sitä kaivattua mitalia Oslosta. Pettymys on tottakai kova niin joukkueelle kuin kannustajille. No eipä auta jäädä masentelemaan, kauttahan on vielä muutama viikko jäljellä! Matin viides sija MM-kisoissa ei ole toki huono, mutta mitalia haettiin ja varmasti miehellä itelläkin oli vain mitali tähtäimessä joten täysin tyytyväinen ei voi olla. Matti kuitenki näytti muutamia hienoja hyppyjä Oslossa ja nyt kun Salpausselän kisat kolkuttelee ovella, on nälkä varmasti hemmetin kova. Kotiyleisön eteen pääseminen tuo älyttömästi lisä fiilistä hyppäämiseen ja saletisti Lahdessa nähdään taas entistä kovempi joukkue!

Hola hola vaan! Ei menny normaalimäenkisa suomalaisilta ihan suunnitelmien mukaan. Henk.koht. kisassa Anssi oli piristävä yllätys ja vetikin hienon kisan! Mutta varsinkin joukkuemäen tulokseen taisi olla kaikki pettyneitä.

Buenos tardesta vaan kaikille! Viikko on taas menty eteenpäin ja polvikin rupee tuntumaan kokoajan paremmalta. Välillä tekis mieli jo ottaa juoksuaskelia tai hyppiä aitoja, mutta täytyy kuitenkin vielä malttaa!

Reilu kuukausi on mennyt polvileikkauksesta ja paljon on menty eteenpäin henkisellä ja fyysisellä puolella. Pari viikkoa sitten sai heittää tukikepit nurkkaan ja pysty jo kinkkailemaa ilman niitä. Nyt kävely luonnistuu jo normaalisti, eikä tartte enää linkuttaakkaa.